Venttiileistä puhuttaessa vastaan tulee nopeasti termejä, jotka ovat alan ammattilaiselle itsestäänselviä, mutta eivät välttämättä avaudu sellaisenaan esimerkiksi venttiiliä hankkivalle tai uutta käyttökohdetta suunnittelevalle.
Mitä tarkoittaa DN50? Entä PN16? Mikä on painehäviö tai Kv-arvo? Ja mitä eroa on eroosiolla ja korroosiolla?
Kokosimme yhteen yleisiä venttiilitermejä ja selitimme, mitä ne käytännössä tarkoittavat.
Perustermit
Palloventtiili
Palloventtiilissä virtauksen avaamisesta ja sulkemisesta vastaa venttiilin sisällä oleva pallo, jossa on reikä. Palloa käännetään yleensä 90 astetta: kun pallon virtausaukko on linjassa putkiston kanssa, venttiili on auki. Kun pallo käännetään poikittain, virtaus sulkeutuu.
Palloventtiilejä käytetään erityisesti virtauksen sulkemiseen ja avaamiseen. Niiden etuja ovat esimerkiksi yksinkertainen rakenne ja nopea käyttö.
Maperin palloventtiileissä kuluvat osat, eli tiivisteet ja pallo, voidaan vaihtaa. Tällöin venttiili irrotetaan putkistosta.
Pohjaventtiili
Pohjaventtiili asennetaan säiliön tai muun astian pohjalle. Sen tehtävänä on mahdollistaa säiliön tyhjentäminen mahdollisimman tehokkaasti.
Maperin pohjaventtiili on rakenteeltaan palloventtiili. Venttiilin pallo avaa tai sulkee säiliön pohjassa olevan virtausreitin.
Pohjaventtiilin erityispiirre ei siis ole täysin oma venttiilityyppinsä, vaan ennen kaikkea rakenne ja käyttökohde: venttiili on suunniteltu asennettavaksi säiliön pohjaan.
Sulkuventtiili
Sulkuventtiilillä tarkoitetaan venttiiliä, jonka päätehtävä on avata tai sulkea virtaus.
Toimilaitteilla venttiilin vapaata virtausaukkoa voidaan säätää.
Säätöventtiili
Säätöventtiilillä säädetään prosessin virtausta esimerkiksi muuttamalla venttiilin avautumista.
Tässä on olennainen ero sulkuventtiiliin: sulkuventtiilin tehtävä on katkaista virtaus, kun taas säätöventtiiliä käytetään virtauksen säätämiseen prosessin aikana.
Kaikki venttiilit eivät siis sovellu samaan tehtävään. Jos venttiiliä on tarkoitus käyttää jatkuvasti osittain avoimena, venttiilityyppi pitää valita sen mukaan.
Toimilaite
Toimilaite tekee venttiilin avaamisen ja sulkemisen koneellisesti.
Palloventtiileissä käytetään tyypillisesti kääntyväliikkeisiä pneumaattisia toimilaitteita. Toimilaite voi olla esimerkiksi 2-toiminen, jolloin paineilma avaa ja sulkee venttiilin, tai 1-toiminen eli jousipalautteinen, jolloin jousi palauttaa venttiilin haluttuun asentoon paineen poistuessa.
Lue lisää venttiilien toimilaitteista.
Käsikäyttöinen venttiili
Kaikkia venttiilejä ei tarvitse automatisoida.
Käsikäyttöinen venttiili voi olla järkevä ratkaisu silloin, kun venttiiliä käytetään harvoin ja sen luokse pääsee helposti.
Jos venttiiliä pitää käyttää usein, etäkäyttö on tarpeen tai useita venttiilejä halutaan ohjata osana automaatiota, toimilaite voi olla tarkoituksenmukaisempi ratkaisu.
Teknisemmät termit
PN-luokka
PN tarkoittaa nimellispainetta. Esimerkiksi PN16 on venttiilin paineluokkaan liittyvä merkintä.
PN-lukua ei kuitenkaan kannata lukea yksinkertaisesti niin, että PN16 tarkoittaisi venttiilin kestävän aina 16 barin käyttöpaineen kaikissa olosuhteissa.
Todellinen sallittu käyttöpaine riippuu muun muassa lämpötilasta, materiaalista ja sovellettavasta standardista. Siksi pelkkä PN-merkintä ei vielä kerro kaikkea.
Venttiilien toiminta ääriolosuhteissa on erilaista, tutustu aiempaan artikkeliimme.
DN-koko
DN on venttiilin nimelliskoko. Esimerkiksi DN25, DN50 ja DN100 kertovat venttiilin kokoluokasta.
DN ei kuitenkaan ole sama asia kuin venttiilin jokaisen sisäisen osan tarkka halkaisija millimetreinä. Esimerkiksi DN50 ei tarkoita automaattisesti, että venttiilin virtausaukko olisi täsmälleen 50 mm.
Tämä on tärkeä ero erityisesti venttiilin mitoituksessa. Putkiston DN-koko on hyvä lähtökohta, mutta venttiiliä valittaessa pitää tarkastella myös virtausmäärää, paine-eroa, virtausaukkoa ja muita käyttöolosuhteita.
Nimellispaine ja käyttöpaine
Nämä kaksi termiä menevät helposti sekaisin.
Nimellispaine eli PN on venttiilin paineluokkaan liittyvä standardoitu merkintä. Käyttöpaine taas kertoo, millaisessa paineessa venttiiliä käytetään todellisessa käyttökohteessa. Näitä ei siis voi käyttää toistensa synonyymeina.
Painehäviö
Painehäviö tarkoittaa paineen alenemista, joka syntyy, kun aine virtaa venttiilin läpi. Jokainen venttiili aiheuttaa jonkin verran virtausvastusta. Mitä enemmän virtausta venttiilin rakenne rajoittaa, sitä suurempi painehäviö voi olla.
Painehäviö on yksi syy siihen, miksi venttiilin koolla ja sisäisellä rakenteella on merkitystä. Se pitää ottaa huomioon erityisesti silloin, kun prosessissa tarvitaan tietty virtausmäärä.
Tiiviys ja tiiviysluokka
Venttiilin tiiviys kertoo käytännössä siitä, kuinka hyvin venttiili estää virtauksen silloin, kun sen pitäisi olla suljettu. Täysin suljetun venttiilin ei siis pitäisi päästää läpi enempää ainetta kuin kyseiselle venttiilille ja sovellettavalle testausmenetelmälle on sallittu.
Tiiviyttä voidaan testata standardoitujen menetelmien mukaisesti, ja eri tiiviysluokat määrittelevät sallittuja vuotomääriä eri tavalla.
Tiiviys on eri asia kuin esimerkiksi paineenkesto: venttiili voi kestää tietyn paineen, mutta samalla sen pitää myös sulkeutua riittävän tiiviisti.
Virtausaukko
Virtausaukko on kohta, jonka kautta aine kulkee venttiilin läpi.
Palloventtiilissä virtausaukko sijaitsee pallossa. Aukon koolla on suora vaikutus siihen, kuinka paljon virtaus pääsee kulkemaan ja kuinka paljon venttiili rajoittaa virtausta.
Täysaukkoisessa palloventtiilissä virtausaukko on lähellä nimelliskokoa. Tämä vähentää virtausvastusta verrattuna rakenteeseen, jossa virtausreittiä on selvästi kuristettu.
Kv-arvo
Kv-arvo on venttiilin virtauskapasiteettia kuvaava arvo. Sitä käytetään erityisesti säätöventtiilien mitoituksessa. Yksinkertaistettuna Kv kertoo, kuinka paljon nestettä venttiilin läpi voi virrata tietyissä määritellyissä olosuhteissa.
Kv-arvo ei siis ole pelkkä venttiilin koko, vaan venttiilin virtausominaisuuksia kuvaava suure. Kv-arvon avulla voidaan vertailla eri venttiilien virtauskapasiteettia ja arvioida, millainen venttiili soveltuu tiettyyn virtaustarpeeseen.
Kavitaatio
Kavitaatio syntyy, kun nesteen paine laskee virtauksen aikana niin alas, että nesteeseen muodostuu höyrykuplia. Kun paine palautuu korkeammaksi, kuplat romahtavat.
Tämä ei ole pelkästään teoreettinen ilmiö. Kuplien romahtaminen voi aiheuttaa voimakkaita paikallisia iskuja, melua ja värähtelyä sekä vaurioittaa venttiilin pintoja.
Kavitaation riski liittyy erityisesti paine-eroon ja virtausolosuhteisiin. Oikea mitoitus, venttiilirakenne ja materiaalivalinta auttavat hallitsemaan riskiä.
Eroosio
Eroosiolla tarkoitetaan materiaalin kulumista virtauksen mekaanisen vaikutuksen seurauksena. Jos virtaava aine liikkuu suurella nopeudella tai sisältää esimerkiksi kiinteitä hiukkasia, se voi kuluttaa venttiilin sisäisiä pintoja.
Eroosio voi siten lyhentää venttiilin käyttöikää. Venttiilin materiaalin, rakenteen ja käyttöolosuhteiden yhteensopivuus on tärkeää etenkin vaativissa prosesseissa.
Korroosio
Korroosio tarkoittaa materiaalin kemiallista tai sähkökemiallista syöpymistä ympäristön vaikutuksesta. Venttiilin kannalta olennainen kysymys on: mitä venttiilin läpi virtaa ja miten se reagoi venttiilin materiaalien kanssa?
Kaikki materiaalit eivät sovellu kaikkiin prosessiaineisiin. Siksi esimerkiksi venttiilin runkomateriaali ja tiivisteet on valittava käyttökohteen mukaan.
Maperin venttiileissä käytetään esimerkiksi haponkestävää terästä ja materiaalivalinta tehdään käyttökohteen vaatimusten perusteella.
Jäljitettävyys
Jäljitettävyydellä tarkoitetaan sitä, että venttiilin valmistuksessa käytettyjen materiaalien ja komponenttien alkuperää ja tietoja voidaan seurata.
Teollisuudessa tällä on merkitystä esimerkiksi silloin, kun materiaalien ominaisuuksista, valmistuseristä tai laadunvarmistuksesta tarvitaan dokumentoitua tietoa myös myöhemmin.
Jäljitettävyys on osa laadunhallintaa – erityisesti kohteissa, joissa venttiilin materiaalivaatimukset ovat tarkat.
Venttiilin rakenteeseen liittyviä termejä
Venttiilin runko
Venttiilin runko muodostaa venttiilin pääasiallisen rakenteen ja sisältää virtauksen kannalta keskeiset sisäosat.
Rungon pitää kestää käyttökohteen paine, lämpötila ja virtaava aine. Rungon materiaalilla on siksi suora yhteys siihen, millaisissa olosuhteissa venttiiliä voidaan käyttää.
Sulkuosa
Sulkuosalla tarkoitetaan venttiilin osaa, joka pysäyttää tai avaa virtauksen.
Sulkuosan rakenne riippuu venttiilityypistä. Palloventtiilissä sulkuosana toimii pallo, kun taas muissa venttiilityypeissä rakenne voi olla esimerkiksi läppä, karaan liittyvä lautanen tai muu sulkeva osa.
Istukka
Istukka on venttiilin rakenneosa, jota vasten sulkuosa sulkeutuu. Sen tehtävänä on muodostaa sulkeutumisen kannalta olennainen tiivistyspinta.
Istukka ei kuitenkaan tarkoita kaikissa venttiilityypeissä samaa rakennetta tai samaa komponenttia. Myös palloventtiilin rakenne ja istukan toteutus riippuvat venttiilin rakenteesta.
Tiiviste
Tiivisteen tehtävä on estää aineen vuotaminen venttiilin sisältä ulos tai venttiilin eri rakenneosien välistä.
Venttiilissä voi olla useita erilaisia tiivisteitä. Niiden materiaalit ja tehtävät riippuvat esimerkiksi siitä, mitä ainetta venttiilillä käsitellään ja millaisissa lämpötila- ja paineolosuhteissa sitä käytetään.
Maperin venttiilit on rakennettu niin, että tiivisteet voidaan vaihtaa. Venttiilin käyttöikä pitenee tällöin huomattavasti.
Varren tiiviste eli karatiiviste
Varren tai karan tiiviste estää virtaavan aineen pääsyn ulos venttiilin rungon ja varren välistä.
Tämä kohta on tärkeä erityisesti venttiileissä, joita käytetään paljon tai joiden kautta kulkee terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita.
Pallo
Pallo on palloventtiilin varsinainen sulkuosa. Sen läpi kulkee virtausaukko. Kun pallo käännetään niin, että aukko on putkilinjan suuntaisesti, venttiili on auki. Kun pallo käännetään poikittain, virtaus sulkeutuu.
Palloventtiilin toiminta on rakenteeltaan melko yksinkertainen, mutta pallon, tiivisteiden ja rungon mitoituksella ja materiaaleilla on suuri merkitys venttiilin toimintaan ja käyttöikään.
Laippaliitäntä ja kierreliitäntä
Laippaliitännässä venttiili yhdistetään putkistoon laippojen avulla. Kierreliitännässä liitos tehdään kierteillä.
Liitäntätapa vaikuttaa siihen, millainen venttiili sopii olemassa olevaan putkistoon ja miten venttiili voidaan asentaa ja tarvittaessa irrottaa. Sopivaa liitäntätapaa valittaessa pitää huomioida esimerkiksi putkiston rakenne, paine- ja lämpötilaolosuhteet sekä käytettävissä oleva tila.
Miksi venttiilitermeillä on väliä?
Venttiilin valinnassa yksittäinen termi kertoo harvoin koko totuutta.
DN kertoo nimelliskoon. PN kertoo paineluokasta. Virtausaukko ja painehäviö kertovat jotain virtauksen kulkemisesta. Materiaalit ja tiivisteet taas liittyvät siihen, miten venttiili kestää juuri kyseisessä käyttökohteessa.
Siksi venttiiliä ei kannata valita yhden numeron perusteella. Olennaista on katsoa, miten eri ominaisuudet sopivat yhteen käyttökohteen kanssa.
Jos jokin venttiilitekniikan termi jäi vielä mietityttämään tai tarvitset apua sopivan venttiilin valintaan, Maperin asiantuntijat auttavat mielellään, ota yhteyttä!
Seuraa Maperia Facebookissa
13.10.2026
